Scudo Solutions Oy
322 followers
November 4, 2024
Digitalisoidun kustannusohjauksen talousnäkökulma projektiliiketoiminnassa
Digitalisaation merkitys projektiliiketoiminnassa on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti, ja sen myötä erityisesti kustannusohjauksesta on tullut erityisen arvokas työkalu taloudellisen suorituskyvyn optimointiin projektiliiketoiminnassa. Ennakoivat analyysit, reaaliaikainen data, ”dashboard”-näkymät, helpot ja tehokkaat integraatiot ydinjärjestelmien välillä sekä ennustemallit (muun muassa S-käyrät, Monte Carlo -simulaatio, latinalainen hyperkuutio-otanta) tarjoavat projekteille mahdollisuuden ennakoida ja reagoida nopeasti taloudellisiin poikkeamiin, mikä vähentää budjetin ylityksiä ja resurssien hukkakäyttöä.
Taloudellisesti digitalisoitu kustannusohjaus mahdollistaa paremman kustannustehokkuuden kuin kustannusseuranta, jonka tarkastelu on pääosin reaktiivista ja rajallisempaa ja siitä puuttuu ennustamisen elementti.
Projektiliiketoiminta ylittää tutkitusti budjettinsa poikkeuksellisen mittavasti
Budjetin ylityksillä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia organisaatioihin ja projektiliiketoimintaan, mikä heikentää projektien kannattavuutta, organisaatioiden resilienssiä ja tuloksentekokykyä sekä lopulta omistajien tuotto-odotuksia (myös veronmaksajat).
McKinseyn (2015) mukaan infrastruktuuriprojektit ylittävät budjetin keskimäärin 80 % ja jopa 98 % tällaisista projekteista ei pysy alkuperäisessä budjetissaan, mikä kuulostaa poikkeuksellisen hurjalta virhemarginaalilta ja johtaa väistämättä projektien merkittävään taloudelliseen epäonnistumiseen.
Flyvbjergin (2014) analyysin mukaan 70 % kaikista projekteista ylittää budjetin vähintään 5 %, mikä lisää kustannuksia ja vaarantaa projektin taloudellisen onnistumisen. Näihin jälkimmäisiin lukuihin päästään myös useissa suomalaisissa tutkimuksissa, jotka liittyvät rakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan projekteihin.
Juuri kustannusohjaus on se toiminne, joka auttaa hallitsemaan ja pienentämään näitä taloudellisia riskejä käyttämällä ennakoivaa data-analyysiä, joka varmistaa tarkemman budjetin hallinnan ja paremmat taloudelliset tulokset.
Digitalisoitu kustannusohjaus lisää projektien kustannustehokkuutta keskimäärin 23 %
Digitalisaation tuomat reaaliaikaiset työkalut (grafiikat, hälytykset, ilmoitukset etc.) mahdollistavat projektin kulujen tarkemman hallinnan, mikä vähentää muun muassa yllättävien taloudellisten poikkeamien riskiä.
IBM (2018) tutkimuksen mukaan digitaalisten kustannusohjausjärjestelmien käyttö voi lisätä projektien kustannustehokkuutta keskimäärin jopa 23 %. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää taloudellisten menetysten vähenemistä ja toisaalta paranevaa resurssien hyödyntämistä.
Tämä on todella suuri hyöty suhteessa rahamäärään, joka näiden työkalujen investointeihin tarvitaan.
Kustannusohjaus voi näin ennakoida ja hallita resursseja siten, että projektien tuotot maksimoidaan ja turhat kustannukset vältetään, mikä mahdollistaa korkeamman sijoitetun pääoman tuoton (ROI) organisaatiolle ja mahdollistaa sille väljemmän taloudellisen liikkumavaran.
Kustannusohjaus on taloudellisesti selvästi parempi prosessi kuin kustannusseuranta
Taloudellisesti tarkasteltuna kustannusohjaus on projektien läpiviennissä selvästi kustannusseurantaa parempi valinta, koska se mahdollistaa resurssien ja kulujen aktiivisen ja ennakoivan hallinnan. Pelkkä kustannusseuranta raportoi toteutuneita kustannuksia ja analysoi mennyttä todellisuutta, mutta ei pysty reagoimaan riittävän joustavasti ja nopeasti taloudellisiin muutoksiin, mikä usein johtaa taloudellisesti haitallisiin budjettiylityksiin.
Kustannusohjaus puolestaan käyttää reaaliaikaisia työkaluja ja ennustemalleja, jotka mahdollistavat tarkemman ohjaamisen ja taloudellisten riskien minimoinnin, mikä puolestaan johtaa kannattavampaan ja kestävään projektiliiketoimintaan (Nguyen et al., 2004) jo projektin aikana.
Pitkän aikavälin taloudellinen kestävyys ja elinkaarikustannusten hallinta
Digitalisoidun kustannusohjauksen avulla voidaan parantaa projektien taloudellista kestävyyttä huomioimalla myös koko elinkaaren aikaiset kustannukset. Tämä on arvokasta myös rakentamisen ja kiinteistöliiketoiminnan projekteissa, joissa pitkäaikaiset resurssikustannukset vaikuttavat investoinnin kokonaistuottoon ja riskinhallintaan.
Elinkaarikustannusten hallinta tukee taloudellista kestävyyttä, sillä se vähentää resurssihukkaa ja varmistaa, että investoinnit ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä aikavälillä, mikä edistää sijoittajien ja yritysjohdon taloudellisia tavoitteita (Love et al., 2022).
Digitaalinen kustannusohjaus on ylivoimainen työkalu projektiliiketoiminnassa
Digitalisaation tuomat mahdollisuudet tekevät kustannusohjauksesta taloudellisesti ylivoimaisen työkalun projektiliiketoiminnassa verrattuna, toivottavasti jo historialliseksi muuttuneeseen, perinteiseen kustannusseurantaan.
Kustannusohjaus hyödyntää reaaliaikaista dataa, ennakoivia malleja ja tilastollista analyysiä, mikä parantaa budjetin pitävyyttä, riskienhallintaa ja mahdollistaa ohjaavat toimenpiteet. Nämä tekijät vähentävät projektien taloudellisia riskejä ja tukevat korkeampaa kustannustehokkuutta, mikä mahdollistaa paremman sijoitetun pääoman tuoton ja pitkän aikavälin taloudellisen kestävyyden ja ennen kaikkea onnistuneen projektin lopputuloksen.
Scudo Pro -pilvipalvelu tarjoaa konkreettisen esimerkin digitalisoidun kustannusohjauksen hyödyistä tuomalla projekteihin reaaliaikaisen kustannushallinnan (seuranta, ohjaus, analysointi ja raportointi), automaattiset ja ajantasaiset mittaristot ja helppokäyttöisyyden sekä pilvipohjaisen modernin teknologian, jotka helpottavat projektien ohjattua läpivientiä, talouden ennustamista, raportointia ja päätöksentekoa. Scudo Pron avulla projektipäälliköt, johto, avainhenkilöt ja projektihenkilöstö voivat ennakoida ja hallita taloudellisia poikkeamia sekä reagoida välittömästi, mikä lisää poikkeuksetta projektien taloudellista suorituskykyä ja vähentää budjettiylitysten riskiä – ja säästää merkittävästi rahaa.
Kaiken kaikkiaan digitalisoitu kustannusohjaus tukee tehokasta projektinhallintaa, korkeampaa kannattavuutta, omistajien tuotto-odotuksia ja asiakkaiden laadukkaampaa lopputuotetta (kustannus-, aikataulu-, laatu- ja riskinäkökulma) tehden siitä välttämättömän työkalun taloudellisesti kestävän projektiliiketoiminnan saavuttamisessa.
Ota sinäkin osasi helpommasta, tuottavammasta ja taloudellisesti kestävämmästä projektiliiketoiminnasta – hanki Scudo Pro.
Lähteet
Kerzner, H. (2017). Project Management: A Managerial Approach. John Wiley & Sons.; Vanhoucke, M. (2012). Project Management with Dynamic Scheduling: Baseline Scheduling, Risk Analysis and Project Control. Springer; Scudo Solutions Oy:n oma empiirinen tutkimus ja materiaalit.
Kerzner, H. (2017). Project Management: A Systems Approach to Planning, Scheduling, and Controlling (12th ed.).
Flyvbjerg, B. (2014). What You Should Know About Megaprojects and Why: An Overview. Project Management Journal, 45(2), 6–19.
Flyvbjerg, B., & Stewart, A. (2012). Megaprojects and Risk: An Anatomy of Ambition. Cambridge University Press.
Love, P. E., Ika, L. A., & Pinto, J. K. (2022). ”Twenty Years of Project Management Research: Trends, Themes, and Perspectives.” International Journal of Project Management, 40(1), 3–10.
McKinsey & Company. (2015). The Construction Productivity Imperative.
IBM. (2018). Project Performance Research: Digital Tools and Cost Efficiency in Project Management.
Accenture. (2020). Leveraging AI in Project Cost Management.
Nguyen, L. D., Ogunlana, S. O., & Lan, D. T. X. (2004). ”A Study on Project Success Factors in Large Construction Projects in Vietnam.” Engineering, Construction and Architectural Management, 11(6), 404–413.
Bowers, J. A., & Khorakian, A. (2014). ”Integrating Risk Management in the Innovation Project.” European Journal of Innovation Management, 17(1), 25–40.
